maanantai 1. elokuuta 2016

Mennyt ei ole tae tulevasta

Mennyt tuotto ei ole tae tulevasta.”

Lausahdus joka sijoitusalalla aina mainitaan, sivuutetaan, ja siirrytään puhumaan niistä menneistä tuotoista, pitää luultavasti erityisesti nyt (valitettavastipaikkansa.

Tämänhetkinen sijoitusympäristö on hyvin poikkeuksellinen, sillä korkotaso on historiallisen matala. Joidenkin lähteiden mukaan korkotaso jopa matalimmalla tasolla tuhansiin vuosiin.Tämä tuskin kuitenkaan on monellekaan uutta tietoa. Talousmediassahan on puhuttu yhtenään korkokuplasta ja kohonneista arvostustasoista. Silti mielestäni ehkä liian vähälle huomiolle on jäänyt tämän ympäristön todennäköiset seuraukset pitkäaikaiselle sijoittajalle:- todennäköisesti lähihistoriaa alhaisemmat tulevaisuuden tuotot. 

Minulla on sellainen näppituntuma, että menneitä tuotto-odotuksia (8-10% osakkeille, 4-6% koroille) käytetään edelleen usein melko surutta. Se voi olla ihan relevanttiakin todella pitkällä aikavälillä, mutta tällä hetkellä en uskaltaisi veikata noin korkeita tuottoja esimerkiksi seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ja kymmenen vuotta on monelle varsin pitkä aika. Säästäjälle ero voi tulla yllätyksenä. Jos esimerkiksi odottaa 10% tuottoja, mutta toteuma on 5%, on 10 vuoden päästä todellinen säästetty summa 37% pienempi kuin odotettiin. Tämä on aika iso ero tulevaisuuden kulutusmahdollisuuksissa.


Onneksi minua viisaammat ovat asiaan paneutuneet tarkemmin. Luin hiljattain McKinseyn tekemän jutun aiheesta. Kannattaa lukea. Tuosta samaisesta jutusta löytyi myös McKinseyn tekemiä tuottoennusteita Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinoille hitaan ja nopeamman kasvun skenaarioissa. Mukana oli vertailun vuoksi myös 100 ja 30 vuoden historialliset tuotot molemmille markkinoille. Seuraavaan taulukkoon olen tuon McKinseyn jutun perusteella koonnut tuottoennusteita ja historiallisia tuottolukemia erilaisille (osake/korko) portfolioille. Yhdysvallat & Eurooppa ovat oheisissa luvuissa 50% painolla. Tämän pitäisi vastata melko hyvin globaalia markkinaa, pois lukien kehittyvät markkinat. Huom. kyseessä ovat reaalituotot.

Lähteet: McKinseyn artikkeli, Artikkelin lähde: McKinsey Global Institute analysis (full pdf): ”Why Investors may need to lower their expectations”



Kuvasta käy hyvin selväksi muutama asia. Ensinnäkin viimeisten 30 vuoden sijoitustuotot ovat olleet paljon 100v keskiarvoa korkeammat. Osakkeet ja etenkin velkakirjat ovat tuottaneet paremmin. Esimerkiksi eurooppalaiset velkakirjasijoitukset ovat tuottaneet 5.9%.

Toinen merkittävä huomio on etenkin hitaan kasvun skenaarion tuottojen alhaisuus. Ero viimeisen 30 vuoden historiallisten tuottojen ja hitaan kasvun ennusteen välillä on valtava. Esimerkiksi osakesijoituksissa olemme tottuneet melkein 8% reaalituottoon, mutta on täysin mahdollista että se olisi lähitulevaisuudessa vain 4% luokkaa.

Kolmas seikka, joka ilmenee kuvassakin, on korkotuottojen mataluus (tai olemattomuus). Hitaan kasvun ennusteessa reaalituottoarvio koroille Yhdysvalloissa ja Euroopassa on 0%. Tämä käy ilmi etenkin 50/50 portfoliossa, jonka tuottoennuste hitaan kasvun oloissa on 2% luokkaa ja nopeammankin kasvun oloissa alle 4% luokkaa. Erityisen kova pettymys saattaakin kohdata pankin säästörahastoihin sijoittavaa. Nyt eurosijoittaja on saanut esimerkiksi 50/50 säästörahastolleen viime vuosina jopa 7-8% tuottoa. (nimellinen, mutta inflaatio on ollut 0 tuntumassa) Tällaisia tuskin tullaan lähitulevaisuudessa näkemään.

Myös Vanguardilta löytyy tuottoennusteita heidän vuosittaisesta raportistaan, joka on kaikkien vapaasti saatavilla. (Ks. https://personal.vanguard.com/pdf/ISGVEMO_122015.pdf
Vanguardin reaalituottoennuste globaalille 60/40 portfoliolle seuraavalle 10 vuodelle on 3-5% (95% luottamusvälillä), joten se osuu melko hyvin yksiin McKinseyn raportin lukujen kanssa. (Hidas-Nopea [2.55-4.08%]). Hieman korkeampi ennuste voi johtua siitä, että mukana ovat myös kehittyvät markkinat.

Yhteenveto:

Näyttäisi todennäköiseltä, että tuottolukemat tulevat olemaan maltillisempia tulevaisuudessa. Mielestäni sijoittajan on syytä varautua tähän, etenkin jos on hyvin tarkka/spesifi tavoite. Liian korkealla tuotto-odotuksella sen saavuttaminen voi olla paljon luultua kauempana.

Sijoittaja voi varautua tähän alhaisempien tuottojen skenaarioon oikeastaan vain kahdella tavalla:

1. Ottaa enemmän riskiä nostamalla osakepainoa tai vaikkapa sijoittamalla kehittyville markkinoille tai arvo-osakkeisiin. Poikkeamalla aktiivisesti indeksistä on toki edelleen mahdollista saavuttaa parempia (ja yhtä lailla huonompia) tuottoja. Riskiä voi ottaa myös muissa muodoissa, esimerkiksi siirtämällä korkosijoituksia reaaliomaisuuteen tai vaihtoehtoissijoituksiin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että aina joutuu yleensä tinkimään jostain. Reaaliomaisuudessa ja vaihtoehtoissijoituksissa se on usein likviditeetti.

2. Säästämällä enemmän. Loppujen lopuksi oikotietä onneen ei ole. 










lauantai 9. huhtikuuta 2016

Osingot & Verotus

Kevät koittaa ja osingot ovat jälleen sijoittajien mielenkiinnon keskipisteessä. Monista suurista yhtiöistä kuten otsikoissa rypevästä Nordeasta ja Fortumista ovat osingot jo irronneet. Yleisesti ottaen tuntuu, että sijoittajat pitävät osinkojen kilahtelua tilille varsin tervetulleena mikä on sinällään ymmärrettävää. Ovathan osingot suuri osa sijoittajan tuottoa. Tässä kirjoituksessa on kuitenkin tarkoitus tuoda esiin toisenlainen näkökulma osinkoon, tai oikeammin sen verotukseen, "kuluna", joka osaltaan vaikuttaa pitkäaikaisen sijoittajan saamaan korkoa-korolle hyötyyn..

Osinkoverotus

Kotimaassa osakesäästäjä maksaa osingosta veroa 25,5% tai 28,9% jos pääomatulot ylittävät 30 000e. Perinteisesti suomalaiset yhtiöt ovat myös olleet varsin avokätisiä osingonmaksajia ja tänäkin keväänä OMXH 25 yhtiöt maksavat keskimäärin 4,58% osinkoa, josta suoraan osakkeisiin sijoittava maksaisi 1,17% veroina. Joidenkin yhtiöiden kohdalla osinkoprosentti lähentelee jopa kymmentä.

Rahasto ei maksa saamistaan (kotimaisista) osingoista veroa, vaan ne voidaan sijoittaa rahaston sisällä uudelleen täysimääräisinä. Rahastoista kannattaakin aina valita kasvu-osuus, jotta tämä hyöty tulee käytettyä. Esimerkiksi OMXH 25 indeksirahasto välttää tuon yllämainitun "verokulun". Tämä on itse asiassa varsin suuri hyöty. Verotuksen tuoma rasitus asettaakin osakesijoittajan ja rahaston eriarvoiseen asemaan.

Myös ETF:ien joukosta löytyy useita osingot uudelleensijoittavia vaihtoehtoja, joita on käsitelty mm. Nordnet -blogissa.

Sijoitusvakuutuksen kautta on myös mahdollista lykätä osinkojen verotusta & saada kotimaiset osingot verovapaasti uudelleensijoitettavaksi.

Vaikutukset pitkäaikaissäästäjälle

Osinkoveron vaikutus näkyy parhaiten kun tarkastellaan sijoituksia pitkällä aikavälillä. Ohessa olen laskenut keskimääräisen vuosituoton OMXH 15 brutto ja nettotuottoindeksille. (Ko. indeksi siksi, että data oli helposti saatavissa.) Indeksien ainoa ero on nettotuottoindeksin osingoista maksettava 15% lähdevero.  (Huom. 15% on melkein puolet pienempi kuin suoran osakesijoittajan todellinen verokanta.)

Bruttotuottoindeksin kumulatiivinen vuosituotto ajanjaksolta (1.4.2010-4.4.2016) on 9,7%
Nettotuottoindeksin kumulatiivinen  vuosituotto ajanjaksolta on 9,02%
Ero: 0.68% vuositasolla.



Oheisessa kuvassa on laskettu kuinka 10 000e kehittyy 20 vuoden periodilla käyttäen en. brutto ja nettotuottoa. 20 vuoden jälkeen nettotuotto jää lähes 6500e jälkeen bruttotuotosta. Pitkällä aikavälillä ero on merkittävä.

Sijoitukset ulkomaille

Ulkomaille sijoitettaessa tilanne muuttuu hieman paremmaksi suoria osakesijoituksia tekevälle. Ulkomaisista sijoituksista maksetaan maakohtaisesti aina lähdevero (joka on hyvin useissa tapauksissa 15%). Tältä ei voi välttyä. Suomen verottaja ottaa sitten vielä toki omansa, joten sijoittajan saamista osingoista vero on usein 25,5%-15%=10,5%. Tämä on hieman yllä olevaa esimerkkiä pienempi. Esimerkiksi 3% osingoista syntyy noin 0,3% lisäkustannus.

ETF-sijoitusten kohdalla verokantana käytetään täyttä pääomatuloveroa (30% tai 34%). ETF-sijoittajalle osinkoverotuksesta johtuva ylimääräinen kulu (usein 15%) on siten suurempi, jolloin myös uudelleensijoittavan vaihtoehdon hyöty on suurempi. Etenkin suurta osinkoa maksavat ETF-tuotteet, (esim.  High Yield, REIT, osinkoyhtiöt) ovat veromielessä epäedullisia. Piensijoittajalle esimerkiksi 5% osinkoa jakava ETF tuo 0,75% ((30%-lähdevero 15%)*osinkoprosentti) "lisäkulun" vuodessa verrattuna uudelleensijoittavaan vaihtoehtoon.

Yhteenveto

Jos tavoitteena on kasvattaa pääomaa korkoa korolle pitkällä aikavälillä, niin sijoittajan kannattaa valita vaihtoehto, jossa osingot voidaan uudelleensijoittaa ilman veroseuraamuksia tai yrittää muilla tavoilla minimoida osinkoveron tuoma rasitus. Ero verotuksessa suoran vs. epäsuoran omistamisen välillä on kotimaassa suuri, eikä valitettavasti piensijoittajan eduksi. Rahaston tai ETF:n kautta myös hankintameno-olettaman käyttö helpottuu kun kauppoja osinkojen uudelleensijoittamisesta ei synny. (Täyttä olettamaa saa käyttää 10 vuoden jälkeen.)

Toisaalta suora sijoittaminen voi tarjota parempaa tuottoa ja myös mielenkiintoisen harrastuksen osakesijoittamisen muodossa.Vuodesta 2016 osinkoveroista saa myös vähentää tappioita, joten osinkoverotusta pystyy hieman suunnittelemaan esimerkiksi tappioita "keräämällä". (Tax loss harvesting.) Itse sijoitan sekä suoraan, että ETF:ien & rahastojen kautta. Oma mielenkiinto pysyy osakkeita seuratessa yllä, mutta toisaalta on myös eräänlainen ydinsalkku, jota on vain tarkoitus pitää ja uudelleenpainottaa aika ajoin.

Toki joskus sijoitustoiminnan tarkoitus voi olla kassavirran tuottaminen esimeriksi tuomaan lisää voita leivän päälle. Tällöin sijoittaminen suoraan osinkoyhtiöihin voi olla hyvinkin järkevää, sillä verokanta on kuitenkin pääomaveroa pienempi ja varsinkin nykyisessä tilanteessa vakaata kassavirtaa on vaikea löytää.

Mielestäni ideaalitilanne olisi, että osinkojen uudelleensijoittaminen verotehokkaasti mahdollistettaisiin, esimerkiksi pienten osinkojen verovapauden muodossa. Osinkojen verovapaus 1000 euroon asti olisi jo paljon. Pääomatulojen verotusta on jo useampaan kertaan muutettu progressiiviseen suuntaan suurempien tulojen kohdalla. Miksei samaa voisi tehdä pienten pääomatulojen kohdalla. Eniten hyötyisi tavallinen piensijoittaja. Ehkä jonain päivänä...

Ohessa vielä linkki Morningstarin tekemään erittäin havainnollistavaan esimerkkiin rahaston ja suoran sijoituksen välillä:
http://www.morningstar.fi/fi/news/120740/laskelma-osinkoverojen-vaikutuksesta-tuottoon.aspx