Kuviosta siis näkyy yksinkertaisesti oikeasti piiiiiiitkän aikavälin eri omaisuusluokkien reaalituottoja:
https://pbs.twimg.com/media/BjOCiDbCAAARU2H.png |
Osakkeet:
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa vai miten se meni. Jos olisit sijoittanut parisataa vuotta sitten dollarin osakemarkkinoille, olisit melkein miljonääri. Pitkällä aikavälillä osakkeiden reaalituoto on ollut paljon muita omaisuusluokkia korkeampi. Tämä on itseasiassa eräänlainen ongelma akateemikkojen piirissä, sillä osakkeiden riskipreemio on liian korkea, eli sijoittajat olisivat liiaksi riskinkaihtajia verrattuna teoriaan. Tähän Equity Premium Puzzleen (EPP), ei ole vielä saatu yksiselitteistä vastausta. Itselleni tosin riittää tieto siitä, että pitkällä aikavälillä osakkeet ovat tuottaneet paljon muita paremmin :) Omasta mielestäni syy löytynee erilaisista aikaperiodeista. Vakuutusyhtiöt ja eläkkeelle jäävät tarvitsevat kiinteää ja varmaa tuloa, joka lisää velkakirjojen kysyntää ja laskee korkoa.
Velkakirjat:
Velkakirjojenkin tuotto, huolimatta yllämainitusta EPP:stä, on ollut reaalisesti varsin hyvää. (Bills=lyhyet velkakirjat, Bonds=pitkät velkakirjat). Pitkät velkakijat ovat historiallisesti tuottaneet kuvan mukaan 3,5 % reaalisesti, eli ostovoima on kasvanut kuitenkin useamman prosentin. Lisäksi kannattaa huomioida, että velkakirjoilla on perinteisesti ollut negatiivinen korrelaatio osakkeiden kanssa, eli hajautushyödyt lienevät merkittävät. Korrelaatiot tosin muuttuvat paljon ajassa (Ohessa PIMCO:n paperi aiheesta), mutta matalan inflaation oloissa korrelaatio lienee kuitenkin negatiivinen tarjoten poikkeuksellisia hajautushyötyjä.
Kulta & Käteinen:
Näissä omaisuusluokissa ei pitkän aikavälin sijoittajan kannata ainakaan kuvan perusteella rahojaan makuuttaa. Käteisen negatiivinen reaalituotto lienee intuitiivinen, sillä inflaatio on ollut normi viimeisen sadan vuoden aikana taloudessa, joten patjan välissä ei ole kannattanut rahojaan pitää. Myös kullan pitkän aikavälin kehitys on ollut yllättävänkin heikkoa, eikä reaalista tuottoa ole ollut saatavina kuin 0,6 %. Kultaa ei siis kannata salkussa juuri olla. Velkakirjat tuottavat paremmin ja toimivat hyvänä hajautusvälineenä osakkeisiin.
Toki kultaa voisi perustella esimerkiksi suojana inflaatiota vastaan, mutta tähänkin tarkoitukseen on parempia instrumentteja. Esimerkiksi inflaatiosuojatut velkakirjat (USA:n markkinoilla TIPS: Treasury Inflation Protected Securities). Näissä velkakirjan nimellisarvo on sidottu inflaatioon, eli tuotto ei voi jäädä alle inflaation. Tällä hetkellä 10 vuoden USA:n TIPS-instrumentin kuponkikorko on 0,6%, eli ostajalle maksetaan täydellisestä inflaatiosuojasta. Lisäksi myös osakkeet toimivat usein varsin hyvänä inflaatiosuojana.
Kullalla on siten varmasti paikkansa lyhyen aikavälin spekuloinnissa, mutta ei pitkän aikavälin sijoittajan salkussa.
Yhtenveto:
Voidaankin vetää johtopäätös, jonka mukaan pitkän aikavälin sijoittajan salkun tulisi koostua osakkeista isolla painolla ja tätä tasapainottamaan myös velkakirjoista. Omasta mielestäni sen hienompia instrumentteja ei tarvita. Todisteena tästä vaikkapa oheinen kirjoitus: Goldman Sachs vs. 60/40 osakkeet/velkakirjat. Mitä pidempi aikaväli, sitä enemmän osakkeita. Jos on erityisen varovainen, niin salkkuun kannattaa harkita inflaatiosuojattuja velkakirjoja, jotka tarjoavat varman suojan inflaatiolle ja oletettavasti niiden korrelaatio osakkeiden kanssa pysyy negatiivisena. (Usein korkea inflaatio johtaa osakkeiden ja velkakirjojen korrelaatioiden lähestymiseen ks. PIMCO) Yksinkertaista mutta tehokasta.
Omaisuusluokkien sisällä voi sitten toki noudattaa erilaisia strategioita. Ainakin arvosijoittaminen on todistetusti toiminut pitkällä aikavälillä :)